Kokemuksia Immateriaalioikeudet, salassapito ja kilpailukiellot työsuhteissa -seminaarista

Jäsenemme osallistui ELSA Helsingin vapaapaikalla Alma Talentin Lakimiesliiton koulutukseen. Tässä blogikirjoituksessa hän kirjoittaa seminaarikokemuksistaan.

Lakimiesliitto järjesti koulutuksen otsikolla immateriaalioikeudet, salassapito ja kilpailukiellot työsuhteissa. Koulutuspäivä pidettiin 14.12 Helsingissä, hotelli Crowne Plazan koulutustiloissa runsaan osallistujakunnan siivittämänä. Eri alojen lakimiehet ja sekä muut työsuhteita koskevia asioita hoitavat asiantuntijat muodostivat aktiivisen ja tarkkaavaisen yleisön. Seminaarin asiantuntijoina toimivat arvostetut osaajat joiden asiantuntemus ja kokemus olivat suorastaan rautaisia.

Seminaarin asiantuntijat olivat niin yksityisen kuin julkisen sektorin ammattilaisia. Asianajaja Petteri Uoti Dittmar & Indreniukselta, professori Niklas Bruun Helsingin yliopistosta ja asianajaja Tom Vapaavuori Bird & Birdiltä jakoivat osaamistaan omista erityisaloistaan perusteellisesti ja viihdyttävästi.

Päivän ohjelmassa keskityttiin erityisesti työsuhteisiin liittyviin erityiskysymyksiin. Seminaarin pääteemoina olivat immateriaalioikeudet työsuhteissa, työsuhdekeksinnöt ja tekijänoikeudet, liikesalaisuudet ja salassapito työsuhteissa, käyttö- ja paljastamissopimukset ja –kiellot sekä kilpailukiellot työsuhteissa. Seminaari oli myös osa Työoikeuden asiantuntijaohjelmaa joskin toimi myös itsenäisenä seminaarina eikä edellyttänyt koko asiantuntijaohjelmaan osallistumista.

Seminaarin puheenjohtajana toimi asianajaja Petteri Uoti, joka napakasti veti läpi tiiviin ja asiapitoisen ohjelman. Päivän ohjelmassa oli neljä luentoa sekä kysymysosio, jossa saattoi kysellä päivän teemoista syventäviä kysymyksiä. Esitykset olivat perusteellisia ja täynnä asiaa, seminaari vaati myös osallistujiltaan keskittymistä sekä nopeaa asioiden omaksumista. Omalta osaltani tämä seminaari kyllä vastasi useampaa luentoa, jos ei suorastaan kokonaista kurssia.

Aamukahvin jälkeen seminaarin avaussanat lausui puheenjohtaja Petteri Uoti joka esitteli päivän ensimmäisen luennoitsijan asianajaja Tom Vapaavuoren. Aiheena Vapaavuorella oli työntekijän salassapitovelvollisuus ja salassapitosopimukset sekä liikesalaisuusdirektiivin täytäntöönpanon merkitys lainsäädäntöömme. Vapaavuori esitteli liikesalaisuuslakia koskevan TEM:in työryhmän mietinnön lokakuulta 2017, koskien direktiivin 11/2013 implementoimista suomalaiseen lainsäädäntöön. Luennoitsija esitteli työryhmän lausuntoa ja ehdotusta uudeksi liikesalaisuuslaiksi, jolla pannaan täytäntöön EU:n liikesalaisuusdirektiivi. Uudistuksen tavoitteena on parantaa ja yhtenäistää liikesalaisuuksien suojaa Euroopan Unionissa, jossa suojan taso on ollut hyvin erilainen. Suomessa liikesalaisuuksien suoja on ollut jo aiemmin verrattain hyvä mutta ehdotus parantaa sitä. Katsaus lain muutokseen ja sen vaikutuksiin käytännön toimissa oli hyvin kiinnostava ja kokonaisvaltainen. Luennoitsija eteni kovin ripeästi asiassa ja olikin melkoinen suoritus sekä kuunnella että saada aikaan luettavat muistiinpanot itselle. Salassapitosopimukset olivat luennon mielenkiintoisin anti itselleni, ne kokonaisuutena muodostavat tärkeän osa-alueen henkilöstöhallinto- ja työsopimusosaamiseen. Luennon mittaan opin salassapitosopimuksista ja niiden muotoilusta mielenkiintoisia ja taatusti hyödyllisiä asioita.

Lyhyen kahvitauon jälkeen ääneen pääsi Helsingin yliopiston professori Niklas Bruun, myös IPR University Centeristä ja Hankeniltakin tuttu konkari. Bruunin seminaariluento käsitteli immateriaalioikeuksia työsuhteissa, kattaen immateriaalioikeuksien liittymisen työsuhteisiin, työsuhdekeksinnöt, tekijänoikeudet työsuhteessa ja työsuhdekeksintölain ja sen tulkinnan. Bruunin mukaan työoikeuden ja immateriaalioikeuden välinen ristiriita on tavalla tai toisella ratkaistava. Ratkaisu voi tapahtua sopimuksin, mutta lainsäätäjän ratkaistavaksi on jäänyt useita tyyppitilanteita. Uutta tietoa tuli kiitettävästi niin patenttilainsäädännöstä kuin tekijänoikeuslain työsuhdeolettamasta, sekä tämän säädöksen sisällöstä. Bruunin esityksessä kuvailtiin työsuhdeolettaman sisällyttämisestä tekijänoikeuslakiin sen vaikutusta tekijänoikeuden haltijuuteen.

Bruunin tiiviin katselmuksen jälkeen oli aika käydä lounaalla. Lounas olikin varsin miellyttävää vaihtelua tavanomaisiin työlounaisiin, ruoka oli erittäin hyvää ja esillepano mitä upein. Taon jälkeen seminaaria jatkoi puheenjohtaja Petteri Uoti.

Petteri Uoti perehdytti seminaarin osallistujia kilpailukieltoihin ja muihin kieltoihin työsuhteissa sekä välimiesmenettelystä sopimiseen. Kilpailukiellot työsuhteissa ovat problemaattinen asia, josta on olemassa varsin paljon tulkintoja. Mistä voidaan sopia, kenen kanssa ja mitä voidaan kieltää? Minkälaisia seuraamuksia kiellon rikkomisesta tulee ja miten kilpailukieltojen kohtuuttomuutta voidaan estää. Uoti valotti esityksessään erilaisia erilliskysymyksiä oikeudenalalta ja käytti välillä varsin humoristisia esimerkkejä tapauksista joita on tullut vastaan. Uoti oli luennoitsijana viihdyttävä ja energinen, hänen esityksensä oli ehdottomasti seminaarin parasta antia. Päivä oli melko pitkä ja Uotin mainiot kevennykset piristivät kuin paraskin espresso. Viimeisenä Uoti vastaili seminaariyleisön kysymyksiin, joita tulikin runsaasti.

Kokemuksena seminaariin osallistuminen oli hyvin antoisa ja opin erittäin paljon uutta kiinnostavista aiheista. Oli hienoa huomata miten paljon yhden päivän mittaisessa seminaarissa voi oppia. Uskon että pitkän päivän anti on hyödynnettävissä sekä opinnoissani että työssäni. Seminaarin esiintyjät olivat loistavia, erityismaininta inspiroivana puhujana menee tällä kertaa Petteri Uotille.

Haluaisitko sinäkin vapaapaikan seminaariin? Liity sähköpostilistallemme osoitteessa www.elsa-helsinki.fi/sahkopostilista/! Liittymällä saat seminaaripaikkojen lisäksi ensimmäisenä tiedon myös excursioista ja muista ajankohtaisista tapahtumista.

Lue lisää...

IT-sopimukset -seminaari oikkarin silmin

Jäsenemme osallistui ELSA Helsingin vapaapaikalla Alma Talentin Lakimiesliiton koulutukseen. Tässä blogikirjoituksessa hän kirjoittaa seminaarikokemuksistaan.

Alma Talentin ja Lakimiesliiton koulutuksen IT-sopimukset I-II – seminaari järjestettiin Helsingissä 13.9 ja 22.11. Molemmat seminaaripäivät alkoivat aiheeseen ja IT-alaan johdattelevalla esityksellä, jonka jälkeen irti päästettiin laaja kattaus alan huippujuristeja.

Ensimmäisen seminaaripäivän aiheena oli  IT-sopimukset käytännössä, ja päivän ohjelmassa keskityttiin eri tyyppisten IT-sopimusten ominaispiirteisiin sekä alan ajankohtaisiin aiheisiin.  Seminaarissa sai hyvän kattauksen IT-sopimusten merkittävimmistä ehdoista sekä asiakkaan että toimittajan näkökulmasta. Ensimmäisen päivän osallistujista suurin osa oli juristeja ja noin puolet olivat työskennelleet IT-sopimusten parissa aiemmin. IT-sopimukset edellyttävät sopimusjuridiikan ohella tiettyä substanssiosaamista. Itselleni perusasiat IT-sopimuksista olivat työn ja opintojen kautta tuttuja. Voisi luulla, että ote päivän puheenvuoroista olisi jäänyt heikoksi ilman pohjatietoja IT-sopimusten kentältä. Keskusteltuani eri taustoista tulevien osallistujien kanssa selvisi kuitenkin, että esitykset oli sidottu sopimusoikeuden perusasioihin niin, että pohjatiedoista riippumatta eri alojen osallistujat pystyivät niitä seuraamaan.

IT-sopimusten alalla, kuten teknologiajuridiikassa yleensäkin, normeja ohjaa eniten alan käytäntö. Yksi esimerkki tästä on juuri pinnalla olevat tietomassat, tuttavallisemmin big data, jota on kutsuttu jopa uudeksi öljyksi. Krogeruksen Asianajajan Mika Puittisen puheenvuoro Datan omistajuudesta ja lisensoinnista oli erittäin antoisa, ja hyvä esimerkki siitä kuinka juristien on osattava soveltaa olemassa olevia normeja uusiin ilmiöihin.  Tällä hetkellä näyttäisi siltä, että sopijapuolten välisessä suhteessa sopimus on varmin keino datan omistajuuden hallinnoimiseen, siitä huolimatta, että esimerkiksi tekijänoikeus, luettelosuoja tai yrityssalaisuuden suoja saattavat tilanteesta riippuen soveltua tiedon omistajuuden määrittelyyn.

Seminaaripäivien välillä oli melko pitkä tauko, mutta tuona aikana ehti hyvin soveltamaan oppimaansa käytäntöön. Toisen seminaaripäivän aiheena oli IT-sopimuksia koskevat riidat ja niihin varautuminen. Niin sanotusta riitelystä ei, eri riidanratkaisukeinoja lukuun ottamatta, ole tiedekunnassa tullut opittua. Legal traineen työssäkin riitoihin varautuminen on jäänyt selkeiden sopimusehtojen kautta tapahtuvaan riitojen ennaltaehkäisyyn. Seminaaripäivästä kertyi hyviä käytännön vinkkejä tulevaan työelämään, joskin toivottavasti jokaisen juristin tavoitteena on estää riitojen syntyminen.

Päivän kiinnostavimmaksi esitykseksi – ehkäpä siitä syystä, että aihe oli itselleni vierain – koin Helsingin yliopiston Tietojenkäsittelytieteen laitoksen professorin Tomi Männistön puheenvuoron teknisestä todistelusta IT-riidoissa. Tässä esityksessä päästiin kaupan kohteen eli ohjelmiston virheen määrittelyn, ja sen ongelmallisuuden, ytimeen.

Kokemuksena seminaarikokonaisuus oli erittäin antoisa. Kiinnostavat aiheet ja aktiiviset puhujat pitivät kuulijat hereillä ja sain paljon antia gradun tekemiseen sekä tulevaan työelämään. Olen kuullut sanottavan, että IT-sopimuksia ”tekee ne tyypit, jotka tekee IT-sopimuksia”. Tämän seminaarikokonaisuuden jälkeen jokainen osallistuja on varmasti  askeleen lähempänä tuota ”tyyppiä”.

Haluaisitko sinäkin vapaapaikan seminaariin? Liity sähköpostilistallemme osoitteessa www.elsa-helsinki.fi/sahkopostilista/! Liittymällä saat seminaaripaikkojen lisäksi ensimmäisenä tiedon myös excursioista ja muista ajankohtaisista tapahtumista.

Lue lisää...

Kokemuksia ELSA Helsingin neuvottelukilpailusta

Jäsenemme Laura Simula osallistui ELSA Helsingin Neuvottelukilpailuun 2017. Laura kirjoittaa blogissamme päivän kokemuksistaan.

Melko tarkalleen vuosi sitten olin tilanteessa, jossa puolentoista vuoden intensiivisen opiskelun ja töiden täyteisen rupeaman jälkeen kaipasin vaihtelua arkeen. Näin ilmoituksen ELSA Helsingin järjestämästä neuvottelukilpailusta ja ohitin ensin kilpailun olan kohautuksella – varmasti kilpailuun osallistuminen vaatisi paljon enemmän kokemusta ja pidemmälle edenneitä opintoja. Vinkkasin kisasta yhtä vuosikurssia pidemmällä olevalle opiskelukaverilleni, joka yllättäen pyysi minua mukaan parikseen kilpailuun. Aluksi epäröin mukaan lähtemistä aikataulusyistä ja siksi, etten ollut varma, riittääkö osaamiseni osallistumiseen. Lopulta uskaltauduin lähtemään mukaan, mikä osoittautuikin loistavaksi ideaksi!

Neuvottelukilpailun osallistuminen on pyritty järjestämään siten, että mukaan lähtemisen kynnys on mahdollisimman matala. Aikataulujen yhteensovittaminen parin kanssa kun molemmat opiskelivat ja kävivät töissä samaan aikaan vaati hieman järjestelyjä, mutta koska koko kilpailu käydään tiiviissä kolmen viikon jaksossa, ei ajallinen panostus tuntunut mitenkään kohtuuttomalta. Lyhyt aikajänne onkin nähdäkseni neuvottelukilpailun suuri etu muihin oikisopiskelijoille suunnattuihin aktiviteetteihin ja kilpailuihin, jos haluaa samanaikaisesti käydä töissä ja edetä opinnoissa – siinä missä oikeustapauskilpailun parissa voi vierähtää kokonainen lukukausi, neuvottelukilpailu on kestoltaan kokonaisuudessaan vain kolmisen viikkoa.

Käytännön työelämätaitojen merkitys on oikisopiskelijoille suuri, koska opiskelu itsessään on kovin teoreettista, eikä tiedekunta tarjoa erityisesti mahdollisuuksia neuvottelutaidon kehittämiseen. Neuvottelukilpailusta on mahdollisuus saada kokemusta neuvottelemisesta aidossa ja inspiroivassa ympäristössä. Tunnelma ja henki kilpailijoiden, järjestäjien ja yhteistyökumppaneiden kesken oli lämminhenkinen ja kannustava. Mahdollisuus tutustua yhteistyökumppaniyrityksiin, huipputason liikejuridiikan asianajotoimistoihin, oli ehdottomasti valtava etu kilpailuun osallistumisessa. Tuomareilta saatu palaute oli hyödyllistä ja rakentavaa.

Kilpailijoilla ei mukaan lähtemiseksi vaadita mitään edeltävää kokemusta neuvottelemisesta tai timanttista osaamista neuvoteltavaan oikeudenalaan liittyvästä substanssista. Normaali tiedonhakukyky, oikea asenne ja motivaatio pyrkiä parhaaseen mahdolliseen suoritukseen omien edellytysten puitteissa on kaikki, mitä osallistujilta vaaditaan. Workshopeissa kilpailijat perehdytetään asiantuntijoiden toimesta siten, että kaikilla osallistujilla on itse kilpailussa hallussaan riittävät työkalut täysipainoista osallistumista varten.

Suosittelen osallistumista kaikille oikkareiden, joilla on kiinnostusta syventää osaamistaan työelämässä arvokkaan neuvottelu- ja esiintymistaidon saralla, verkostoitua kanssakilpailijoiden ja yhteistyökumppaneiden kanssa ja saada ansioluetteloonsa arvokas lisä!

Lue lisää tämän vuoden ELSA Helsingin neuvoittelukilpailusta Facebook-tapahtumasivultamme ja osallistu mukaan täältä viimeistään 21.1.2018!

Lue lisää...

ELSA STEP traineeship at F-Secure

ELSA member Getter Paberits participated in
Student Trainee Exchange Programme at F-Secure. She writes about her experiences at our blog.


ELSA STEP traineeship at F-Secure

One November afternoon I accidentally happened to see an advertisement for ELSA STEP traineeships and I thought I will just quickly skip through these to see what offers they have. Since I was too busy writing my master’s thesis, I wasn’t really interested in causing any extra hassle or stress in my life. But when I noticed there was one too-good-to-be-true traineeship in an international cyber security company, I knew that this is it and I need to give more than 100% of myself to be the one starting on the legal counsel trainee position in F-Secure Corporation in April. And when in the end of January, while drinking tea in the airport in Germany, I saw a call coming in from Finland my heart basically stopped beating. It was time for the adventure to begin!

So far these 7 months have been super productive and awesome. I have understood that working as an in-house lawyer in a big international tech company requires that you have a good knowledge not only of at least 10 different fields of law, but as well of international business, software development, cyber security, cultural differences, negotiations, human psychology and some basic knowledge of engineering. And how do they do that? You just have to love what you do and understand the meaning behind it.

Every day is different and brings all kinds of challenges, whether it is understanding very specific EU legislation you have never heard of before, drafting an agreement for a deal worth more than the money you have ever had on your bank account or optimistically negotiating something you have actually no faith in. And the feeling after you have managed to do something that in the beginning seemed absolutely impossible is indescribable!

At work I feel a lot of support every single day. I feel that the legal team believes in me and trusts me tasks I personally would sometimes not dare to. This gives me lots of motivation, belief in myself and opportunities to grow. I am very well supervised and everybody finds even during the busiest times half an hour to have a short meeting with me to check together what I have done so far. I am so grateful I cannot express it in words!

ELSA STEP is not only about the professional experience, but also about experiencing life in a foreign country. Since I only crossed 85 km of water, there was no cultural shock. I am used to not smiling to or speaking to strangers and sitting in the tram with poker face. Feels like home! On the other hand, Helsinki and Finland have still offered so much to me. I have learnt how friendly, caring and beautiful souls are actually hidden inside Finns. I am lucky since my traineeship period has covered so important events as Vappu and Juhannus. Also, I cannot wait to celebrate 100 years of independence in December.

I have spent basically every free moment exploring – the lakes in Järvi-Suomi, reindeers and ruska in Lapland, bars and local beers in Kallio, stores in the design district, chanterelles in Nuuksio, history in Suomenlinna, vegan options in Hesburger, the endlessness of Keskuspuisto, shopping malls in Espoo and Vantaa, cycling lanes everywhere in Helsinki, beauty of wooden houses in Porvoo and galleries in Kaapelitehdas. My heart is full of amazing memories that I will carry with myself wherever the future takes me.

I was positively surprised by the support of ELSA Helsinki. My expectation was that I have an e-mail address where to send a desperate message if something goes very wrong. The reality is that I got long e-mails describing the life and all the bureaucracy in Helsinki and also answers to all my questions. I had a warm welcoming and I still get invitations to events I should not miss to get the most out of my Helsinki experience. We meet regularly to discuss over a coffee how things are going and I have no chance to feel lonely because I have made good local friends. And, you know, you kind of feel like a star when you go to a local ELSA event and people approach you by “You must be Getter!”. My special kiitti goes to the sweetest Finnish girls – Mari, Netta, Milja and Janna!

I am also lucky that my traineeship is lasting so long. Even though I first applied just for 4 months, we agreed that I will actually stay for 9 months. But now, 2 months before the end, I got wonderful news that my contract will be extended for another 6 months. I feel like the happiest person on earth and my expectations are high. I am pretty sure that these months will turn out at least as amazing as the previous ones. So, my dear Helsinki, please do not disappoint me!

Getter Paberits
Step trainee at F-Secure, Helsinki

Learn more about STEP!

Lue lisää...

Kokemuksia Lakimiesliiton Koulutuksen arvopaperimarkkina-aiheisesta seminaarista

Jäsenemme Laura Simula osallistui ELSA Helsingin vapaapaikalla Alma Talentin Lakimiesliiton koulutukseen. Laura kirjoittaa blogissamme päivän kokemuksistaan.

Arvopaperimarkkinoiden ajankohtaispäivä järjestettiin sateisena lokakuun keskiviikkona hotelli Kämpissä. Pankki- ja finanssialan juristiteri sektoreilta kokoontuivat Kämpin peilisalin arvokkaaseen miljööseen verkostoitumaan kollegoidensa kanssa ja seuraamaan alansa huippuasiantuntijoiden esityksiä ajankohtaisista arvopaperimarkkinaliitännäisistä teemoista.

Esiintyjäkaartiin kuului asiantuntijoita niin yksityiseltä ja julkiselta sektorilta, kuin lainvalmistelupuolelta valtiovarainministeriöstä. Päivän ohjelmassa oli viisi luentoa ja paneelikeskustelu, joten yksittäiselle puheenvuorolle varattu aika oli suhteellisen nafti; esitykset olivat kestoltaan 45–60 min. Tiivis tahti piti mielenkiinnon yllä loppuun asti, joskin ajoittain olisin toivonut hieman joustavampaa aikataulua kysymys- ja keskusteluosioiden jäädessä valitettavan lyhyiksi. Seminaarin ja paneelikeskustelun puheenjohtajana toimi Petri Haussila (Asianajotoimisto White & Case).

Ensimmäisen puheenvuoron piti Eero Ehrnrooth (Managing Director, Danske Bank), joka avasi seminaaripäivän yleiskatsauksella tämänhetkiseen markkinatilanteeseen. Ehrnroothin katsaus oli paitsi hyvin kiinnostava, myös tarpeellinen taloustieteellisen näkökulmansa takia juridisten esitysten joukossa. Toisessa puheenvuorossa päästiin pureutumaan syvälle siihen itseensä, tiukkaan arvopaperimarkkinajuridiikkaan, kun esitysvuoron sai Petri Avikainen (Asianajotoimisto White & Case). Avikainen piti erittäin mielenkiintoisen esityksensä julkisista ostotarjouksista; niiden sääntelystä, eri tyypeistä, sisäpiirikysymyksistä ja muista aiheeseen liittyvistä teemoista. Kolmantena puhujana oli Ilkka Harju (lainsäädäntöneuvos, valtiovarainministeriö), jonka kolmevarttiseen puheenvuoroon mahtui erittäin tiivistahtinen ajankohtaiskatsaus arvopaperimarkkinoiden EU-sääntelystä. Esityksessä sivuttiin muun muassa pääomamarkkinaunionia ja käytiin lyhyesti läpi useita Suomen tilanteeseen eniten vaikuttavia EU:ssa vireillä olevia lainsäädäntöhankkeita. Henkilökohtaisella tasolla katsauksen mielenkiintoisimman annin joukossa oli selvitys siitä, kuinka ajankohtaiset aiheet Trump ja Brexit tosiasiassa vaikuttavat Suomen talouteen ja poliittiseen tilanteeseen, asiasta kun on tuntunut olevan vaikea saada objektiivisia näkemyksiä median kautta.

Harjun esityksen jälkeen oli erittäin maittavan lounaan aika. Tauon jälkeen oli aika tarttua aikaisempia puheenvuoroja hieman spesifimpään teemaan; osakkeenomistajien oikeuksia koskevaan muutosdirektiiviin. Pikku vinkkinä, jos osakeyhtiöoikeus kiinnostaa, kannattaneepainaa mieleen kirjainyhdistelmä SHRD II. Esityksen piti Annina Tanhuanpää (neuvotteleva virkamies, valtiovarainministeriö), joka on osa työryhmää, joka valmistelee direktiivin implementointia suomalaiseen lainsäädäntöön. Tanhuanpään erinomaisesta puheenvuorosta jäi päällimmäiseksi käsitys siitä, kuinka haastava tehtävä lainvalmistelu onkaan; kuinka pyrkiä huomioimaan yhtäaikaisesti ja tasapuolisesti keskenään ristiriitaisia agendoja. Sen lisäksi, että kansallinen agenda saattaa tietyiltä osin poiketa unionin lainsäädännöllisistä tavoitteista (vrt. sääntelynpurkutalkoot kansallisella tasolla ja toisaalta paine lisätä rahoitusmarkkinoiden sääntelyä uuden finanssikriisin ehkäisemiseksi unionin tasolla), on otettava huomioon vastakkaisten sidosryhmien tarpeita, pohdittava kulujen jakaantumista ja samalla yritettävä löytää sääntelyn taso, joka toisaalta varmistaa osapuolten turvan, mutta toisaalta on globaalissa mittakaavassa riittävän ketterä pääoman houkuttelemiseksi Suomeen. Huh. Esityksen agenda oli todella laaja, eikä aikataulun puitteissa voitu käydä kaikkia osioita läpi kovinkaan tarkasti. Erittäin valaisevan pikakatsauksen tulevaan sääntelyyn esitys kuitenkin tarjosi.

Viimeisenä puhujana oli Ville Kajala (johtava asiantuntija, Finanssivalvonta), joka esitteli katsauksen listayhtiöiden sääntelyn ajankohtaisiin teemoihin, keskittyen erityisesti esiteasetukseen ja markkinoiden väärinkäyttöasetukseen, sekä näiden vaikutukseen Suomessa. Viimeisestä puheenvuorosta siirryttiin sujuvasti tilaisuuden päättävään paneelikeskusteluun, johon osallistui Kajalan lisäksi Aleksanteri Lebedeff (lakiasiainjohtaja, Metso Oyj) ja Matti J. Sillanpää (professori, Turun kauppakorkeakoulu). Paneelikeskustelu käsitteli käytännön kokemuksia markkinoiden väärinkäyttöasetuksesta.

Kokemuksena arvopaperimarkkinan ajankohtaispäivään osallistuminen oli erinomaisen antoisa ja opin hurjasti uutta kiinnostavasta aiheesta. Valehtelisin jos väittäisin, ettenkö olisi ollut hetkellisesti mukavuusalueeni ulkorajoilla osallistuessani seminaariin ainoana opiskelijajäsenenä, erityisesti kun huomioi jokseenkin rajalliset ennakkotietoni seminaarin aiheesta. Ihmiset olivat kuitenkin todella ystävällisiä ja small talk luisti, vaikken ehkä pystynytkään kontribuoimaan kovin täysipainoisesti tauoilla käytyihin keskusteluihin arvopaperimarkkinaoikeudellisista lainsäädäntöuudistuksista. Tuleviin seminaareihin osallistuville opiskelijaedustajille annan vinkiksi, että tutustukaa agendan huolella ja tehkää jonkin verran ennakoivaa tiedonhakua seminaarin pääaiheista. Tahti, jolla aiheita käytiin läpi, oli todella tiivis, ja vaikka esitykset olivatkin tarkoitettu yleisluontoisiksi katsauksiksi, seminaarin kohderyhmänä ovat alalla työskentelevät juristit, joten tietyt ennakkotiedot oletettiin kuulijoilla olevan hallussa.

Haluaisitko sinäkin vapaapaikan seminaariin? Liity sähköpostilistallemme osoitteessa www.elsa-helsinki.fi/sahkopostilista/! Liittymällä saat seminaaripaikkojen lisäksi ensimmäisenä tiedon myös excursioista ja muista ajankohtaisista tapahtumista.

Lue lisää...

Kokemuksia STEP-harjoittelusta – Itä-Euroopan oikeuden ja oikeusvertailun instituutti

Jäsenemme Terhi Raikas kävi STEP-harjoittelussa Kölnissä. Terhi kirjoittaa työharjoittelukokemuksistaan blogissamme.

Terveisiä sateisesta Kölnistä!

Kahden pääaineen samanaikainen opiskelu koto-Suomessa on vaatinut luopumaan joistain opiskelijaelämän kohokohdista. Jotta ehtii tehdä läksyt luentojen jälkeen, ei kannata lähteä mamman lihapatojen äärestä kovinkaan useasti tai saatikka seikkailla ulkomaille vaihto-opiskelemaan. Jotkut asiat ovat kuitenkin sellaisia, ettei niitä ole voinut ohittaa edes läksyjen vuoksi. Monet näistä ohittamattomista tilaisuuksista on tarjonnut ELSA. Lokakuun ajan on minulla mahdollisuus nauttia tähän mennessä näistä tilaisuuksista antoisimmasta: STEP-harjoittelusta Kölnissä Institut für osteuropäisches Recht und Rechtsvergleichungissa, jonka voi suomeksi kääntää Itä-Euroopan oikeuden ja oikeusvertailun instituutiksi.

Oikeustieteen ohella luen nyt neljättä vuotta toisena pääaineenani venäjän kääntäjäksi ja sivuaineenani Aleksanteri Instituutissa Venäjän ja Itä-Euroopan tutkimusta, joten tiesin välittömästi instituuttia koskeva STEP-ilmoituksen Fluent Russian -kielivaatimuksen ja instituutin toimenkuvan nähdessäni, että minun tulisi hakea tätä paikkaa. Vaikka kielivaatimuksissa sujuvan venäjän lisäksi oletettiinkin harjoittelijan puhuvan hyvää saksaa, ovat nämä pari ensimmäistä päivää yllättäneet harjoittelupaikan kielivalikoimalla. Venäjän ja saksan lisäksi olen nimittäin päässyt käyttämään niin englantia kuin ukrainaakin avustaessani professoria Ukrainan tuomioistuinjärjestelmää käsittelevässä tutkimusprojektissa.

Tähän mennessä pitäisinkin kielenkäytön kehittämistä STEP-harjoittelun parhaana puolena. On tuntunut nimittäin harvinaisen nurinkuriselta tavailla ukrainankielistä tieteellistä tekstiä, kun suoritan ukrainan kielen alkeiden tentin vasta marraskuun alussa palattuani Suomeen. Maanantaiaamuna suuntaan askeleeni puolestaan yliopistolle kuuntelemaan saksankielistä luentoa kansainvälisistä ihmisoikeuksista ja oikeusvertailusta. Varsinaista pääainettani, venäjän kieltä, pääsen harjoittelemaan kirjoittamalla professorin ohjauksessa oman pienen tutkimuksen käyttämällä venäjänkielisiä lähteitä.

Tässä kohtaa voisi pohtia, miksi suomalainen oikeustieteen opiskelija lähtisi Saksaan tutkimaan Ukrainan tuomioistuinjärjestelmää? STEP tarjoaa opiskelijoille monia erilaisia vaihtoehtoja, sillä harjoittelupaikkoja löytyy eri maissa niin yksityiseltä kuin julkiseltakin sektorilta. Globalisoituneessa maailmassa ulkomaille lähtö on pieni askel ihmiselle, mutta STEP on suuri askel opiskelijan tulevalla uralla. Koska jokaiselle löytyy STEP-tarjonnasta jotakin, tarjoaa harjoittelu lukuisia erilaisia mahdollisuuksia syventää osaamistaan ja kielitaitoaan. Juristislavistille harjoittelu Kölnissä on ainakin tähän mennessä tuottanut mahdollisuuden yhdistää kaikki mielenkiinnon kohteensa. STEP voi tarjota mukanaan myös melkoisia mahdollisuuksia: professorin arvion mukaan instituutin kirjavalikoima Neuvostoliiton oikeudesta on maailman suurimpia. Koska pro gradu -tutkielmani kielissä sivuaa pitkälti Neuvostoliiton sananvapauskysymyksiin liittyvää lainsäädäntöä, on instituutti minulle melkoinen aarreaitta.

Lue lisää STEP-harjoittelusta!

Lue lisää...

Julkisia hankintoja Lakimiesliiton koulutuksessa

Jäsenemme Linda Sydänmaanlakka osallistui ELSA Helsingin vapaapaikalla Alma Talentin Lakimiesliiton koulutukseen. Linda kirjoittaa blogissamme päivän kokemuksistaan.

Lakimiesliiton järjestämä julkisten hankintojen ajankohtaispäivä järjestettiin Helsingissä 17.5. Päivän aikana asiantunteva puhujakattauksemme keskittyi esittelemään (vihdoin) vuoden vaihteesta voimaan tulleen uuden hankintalain mukanaan tuomia muutoksia.

Päällimmäisenä seminaaripäivästä jäi mieleen julkisten hankintojen menettelyn yksinkertaistaminen ja joustavoittaminen, sekä kysymykset sidosyksiköistä, viestinnän sähköistämisestä ja innovaatiokumppanuuksista. Opiskelijan korvaan uudistukset ja niiden tavoitteet kuulostivat positiivisilta ja kaivatuiltakin – joskin myös tähän lakiin sisältynee omia kukkasiaan, joita oikeuskäytännössä tullaan myöhemmin ratkomaan. Yksittäisinä huomioina uudistuksista mainittakoon kansallisten kynnysarvojen korottaminen, joka vaikuttanee myönteisesti pienempien hankintojen hallinnolliseen taakkaan sekä ns. sidosyksikköhankintojen sääntöjen selkiytyminen. Hankintayksikön sidosyksiköksi katsottava toimija ei pääse vääristämään markkinoita, sillä se ei pääse sanottavasti markkinoilla toimimaan. Lakiuudistuksen tavoitteena mainittu korruption ehkäisy ilahduttaa sekin oikeustajua, vaikka rikosrekisteriotteiden selvittämistä koskevat vaatimukset ovatkin vielä epäselvähköt.

Uudistuksen tuoman sähköisen viestinnän osalta olisi varmasti väärin jättää mainitsematta Yhteinen eurooppalainen hankinta-asiakirja, tuttavallisemmin ESPD (European Single Procurement Document), joka esiintyi useasti päivän aikana ja jopa hieman koomisessa valossa: jos kuunteli tarkkaan, saattoi kuulla lempinimen ”yhteinen eurooppalainen päänvaiva” esiintyvän puheessa. Aina silloin, kun kesälomalla käy aika pitkäksi, voinee itse kukin viiden tähden sudokujen ratkaisemisen sijaan yrittää saada selkoa ESPD:n oikeaoppisesta täyttämisestä ohjeviidakon keskellä. Jokaiselle, joka yrittää: I salute you.

Asia, joka jäi kotiin lähtiessä askarruttamaan, liittyy uuteen hankintamenettelyyn, innovaatiokumppanuuteen. Idea kuulostaa hyvältä: Hankintayksikkö voi valita kyseisen menettelymuodon, kun sen tarvetta ei voida täyttää palveluilla tai tavaroilla, jotka jo löytyvät markkinoilta. Tavoitteena on lain mukaan ”innovatiivisen tavaran, palvelun tai rakennusurakan kehittäminen ja tämän tuloksena tuotettavien tavaroiden, palvelujen tai rakennusurakoiden hankkiminen”. Tarkoituksena on siis luoda uutta ja tukea samalla Eurooppa 2020 -strategiaa. Innovaatiokumppanuudessa hyödynnetään hankintalain mukaista neuvottelumenettelyä. Kysymyksiä heräsi kuitenkin sen suhteen, missä vaiheessa menettelyä tehdään valituskelpoisia päätöksiä – koska innovaatiomenettely päättyy ja sopimuskumppanuus alkaa. Kuinka hyvin tällainen innovaatiokumppanuuden tapainen ”brain storming” -menettely istuu julkisten hankintojen hallinnolliseen viitekehykseen.

Vastauksia moniin seminaarissa esille nousseisiin kysymyksiin saadaan varmasti ajan kanssa markkinaoikeudelta ja uuden valituslupajärjestelmän kautta myös korkeimmalta hallinto-oikeudelta.

Yhteenvetona voi sanoa, että päivä oli antoisa, puitteet Helsingin Radisson Blu Royalissa oivat ja puhujat loistavia. Kiitos seminaarin puheenjohtajalle Erkko Ruohoniemelle sekä muille puhujille Markus Ukkolalle, Eija Kontuniemelle, Katariina Huikolle ja Pasi Yli-Ikkelälle.

Haluaisitko sinäkin vapaapaikan seminaariin? Liity sähköpostilistallemme osoitteessa www.elsa-helsinki.fi/sahkopostilista/! Liittymällä saat seminaaripaikkojen lisäksi ensimmäisenä tiedon myös excursioista ja muista ajankohtaisista tapahtumista.

Lue lisää...

Kokemuksia Lakimiesliiton rikosprosessipäivästä

Jäsenemme Tapio Ahola osallistui ELSA Helsingin vapaapaikalla Alma Talentin Lakimiesliiton koulutukseen. Tuomas kirjoittaa blogissamme päivän kokemuksistaan.

Lakimiesliiton rikosprosessipäivä pidettiin 10.5. hotelli Crowne Plazassa Helsingissä. Teemat kietoutuivat ajankohtaisten aiheiden ympärille painottuen viime vuosien rikosprosessia koskeviin lakiuudistuksiin ja nykypäivän polttaviin oikeusperiaatteisiin. Koulutuspäivässä läpikäytiin kokeneen asiantuntijakaartin johdolla muun muassa todistamiskieltoja, silminnäkijätunnistuksen käyttöä todisteena sekä itsekriminointisuojaa ja hyödyntämiskieltoa. Opiskelijalle päivä tarjosi vaihtoehtoisen ja virkistävän lähestymiskulman juridiikkaan, koska puheenvuoroissa paistoi vahvasti prosessin eri osapuolten subjektiivisemmat näkemykset poiketen yliopistokoulutukselle tavanomaisesta objektiivisuudesta (tai ainakin sen tavoittelusta). Lisäksi perusolettamana oli lähes poikkeuksetta, että seminaariyleisö tuntee aihetta koskevan lainsäädännön ja perusperiaatteet, minkä vuoksi koulutus keskittyi enemmälti tuoreemman oikeuskäytännön läpikäyntiin. Se olikin selkeästi kohdistettu alan ammattilaisille. Päivän isona plussana oli kuulla, kuinka KKO:n oikeusneuvos piinkovalla asiantuntemuksella ratkaisi muutamia yleisöstä esiin nostettuja pulmatilanteita ja kuinka ylipäätään KKO on lähtenyt joissain yksittäistapauksissa ratkaisemaan juttuja. Hienoa oli huomata, että joissain kysymyksissä olisi opiskelijakin pystynyt heittämään teräviä näkemyksiä sellaisiin ongelmiin, joita luennoitsijat jäivät pohtimaan. Päivä eteni joutuisasti, kahvi maistui ja tulipa annettua pari omaa kommenttiakin.

Haluaisitko sinäkin vapaapaikan seminaariin? Liity sähköpostilistallemme osoitteessa www.elsa-helsinki.fi/sahkopostilista/! Liittymällä saat seminaaripaikkojen lisäksi ensimmäisenä tiedon myös excursioista ja muista ajankohtaisista tapahtumista.

Lue lisää...

International Focus Programme: Ympäristöoikeus

Eilen alkoi koko ELSA-verkostossa yhteisesti vietettävä International Focus Programme -viikko, joka tunnetaan myös nimellä IFP-viikko. IFP:n ideana on parantaa tietyn kansainvälisesti tärkeän teeman tunnettavuutta. Tämänhetkinen IFP-aihe on ympäristöoikeus.

IFP-viikon kunniaksi ELSA Helsinki pyysi asianajaja Klaus Metsä-Simolaa kirjoittamaan oman näkemyksensä ympäristöoikeuden valitsemisen hyödyistä. Tsekkaa hänen laajaan uraan perustuva mielipiteensä ja poimi vinkit tulevaisuuteen!

Miksi valita ympäristöoikeus?

Teksti: asianajaja Klaus Metsä-Simola, Hannes Snellman asianajotoimisto Oy

Mietin samaa kysymystä itse, kun oikeustieteen opintojeni loppuvaiheessa vuonna 1998 jouduin tekemään valintaa siitä, mihin syventävien opintojen projektiin ilmoittautuisin/pyrkisin. Pohdintojeni perusteella sekä huomattavasti myös omaan intuitioon luottaen päädyin valitsemaan ympäristöoikeuden. Gradussani käsittelin kaavoitukseen liittyvää rantarakentamisen sääntelyä, eli käytännössä suomalaisille läheistä aihetta loma-asuntojen rakentamisesta vesistöjen rannoille.

1990-luvun lopussa ympäristöoikeus oli Helsingin yliopiston oikeustieteellisessä tiedekunnassa nimetty maa- vesi- ja ympäristöoikeudeksi ja sana ”ympäristö” oli lisätty maa- ja vesioikeusoppiaineeseen ainoastaan paria vuotta aikaisemmin. Sitä ennen ympäristöoikeus kulki perinteisellä nimellä maa- ja vesioikeus ja vanhastaanhan oppiaineesta on käytetty myös nimeä talousoikeus, joka löytyy edelleen Aalto yliopiston opetusohjelmasta tarkoittaen suurelta osin nykyistä ympäristöoikeutta.

Gradun kirjoittamisen jälkeen en ollut vielä ehtinyt hakea muita töitä, kun ympäristöoikeuden professori Erkki J. Hollo tarjosi mahdollisuuden jatkaa ympäristöoikeuteen syventymistä sekä ryhtyä päätoimiseksi ympäristöoikeuden tutkijaksi Helsingin yliopiston yksityisoikeudellisessa tiedekunnassa. Tartuin annettuun mahdollisuuteen ja työskentelin ympäristöoikeuden tutkijana sekä ympäristöoikeusoppiaineen assistenttina vuoteen 2004 saakka, jolloin siirryin Etelä-Savon ympäristökeskukseen ympäristölakimieheksi vastaamaan muun muassa kaavoituksen ohjaamisesta sekä ympäristön- ja luonnonsuojeluun liittyvistä viranomaistehtävistä. Ympäristökeskuksen jälkeen työskentelin myös noin vuoden ajan ympäristöministeriössä lainsäädäntötehtävissä ennen siirtymistäni vuonna 2010 asianajoalalle, jossa tämän hetkinen työnkuvani on vastata Hannes Snellman asianajotoimiston ympäristöpraktiikan vetämisestä ja kehittämisestä.

Edellä lyhyesti kuvattu, pian noin 20 vuotta saavuttava työurani osoittaa mielestäni sen, että ympäristöoikeus antaa hyvät valmiudet työskennellä erilaisissa tehtävissä sekä julkisella että yksityisellä puolella. Samoin ympäristöoikeuden ”laajuus” mahdollistaa opintojen jälkeen suuntautumisen monille toimialoille, ja ympäristöoikeuteen syventyneitä opiskelukavereitani työskentelee tällä hetkellä muun muassa useammassa ministeriössä lainvalmistelijoina, hallintotuomioistuimissa, viranomaisissa taikka kuntien rakennus- ja ympäristöpuolella, rakennusliikkeiden kiinteistöjuristeina, kaivosyhtiössä, energiayhtiöissä sekä uusioraaka-aineyrityksissä (aikaisemmalta nimeltään viimeksi mainittuja yrityksiä on kutsuttu jätehuoltoyrityksiksi).

Jos palaan vielä otsikkona olevaan kysymykseen, miksi nykypäivänä kannattaisi valita ympäristöoikeus, uskaltaisin väittää, että ympäristöoikeuden merkitys ei tule tulevaisuudessa vähenemään, vaan ympäristöoikeudellisen regulaation määrä tulee lisääntymään sekä olemassa oleva sääntely tulee edelleen olemaan muutosten kohteena. Tästä johtuen ympäristöoikeuden substanssiosaajille on kysyntää jatkossakin yhteiskunnan ja liike-elämän eri sektoreilla. Yrittäjähenkisille ihmisille muuttuva ympäristöoikeuden kenttä tarjoaa myös mahdollisuuksia uusien omien liikeideoiden kehittämiseen, samoin työllistyminen kansainvälisiin tehtäviin näyttää ainakin kollegoitani seuratessa suhteellisen vaivattomalta.

Lue lisää...

Osakeyhtiölaki – käytännön kokemuksia -seminaari

Jäsenemme Tuomas Kallio osallistui ELSA Helsingin vapaapaikalla Alma Talentin Lakimiesliiton koulutukseen. Tuomas kirjoittaa blogissamme päivän kokemuksistaan.

Alma Talentin Osakeyhtiölaki – käytännön kokemuksia -seminaarikoulutuspäivä järjestettiin 7.3.2017 Radisson Blu Royal -hotellissa Helsingin Kampissa. Seminaarissa käytiin läpi melko lailla koko osakeyhtiölaki, kyseistä lakia valmistelleen osakeyhtiölakityöryhmän sihteerinä toimineen asianajaja Vesa Rasinahon (Roschier Asianajotoimisto Oy) johdolla. Myös tärkeimpiä osakeyhtiölain soveltamiseen liittyviä korkeimman oikeuden tapauksia käsiteltiin seminaarissa. Osakeyhtiölaki on ollut voimassa nyt reilut 10 vuotta ja oikeuskäytäntöä on ehtinyt kertyä jo varsin hyvin. Kuitenkin edelleen löytyy myös ennen lain voimaantuloa annettuja ennakkoratkaisuja, joilla on oikeudellista merkitystä.

Ensimmäinen puhuja oli Manne Airaksinen (Partner, Roschier Asianajotoimisto Oy). Hän käsitteli osakeyhtiölain keskeiset periaatteet (Osakeyhtiölain (OYL) 1 luku) ja osakeyhtiön hallintoa (OYL 5 ja 6 luku). Valitettavasti asialistalla ollut corporate governance jäi käsittelemättä ajanpuutteesta johtuen. Airaksinen oli toiminut osakeyhtiölain lainvalmistelutyöryhmän puheenjohtajana ja hän kuten päivän muutkin puhujat olivat erittäin asiantuntevia. Oli mielenkiintoista kuulla pääoman pysyvyyteen liittyen, että sidotun oman pääoman merkitys on vähentynyt. Suomessa toimitaankin nykyään käytännössä ilman pääomavastuuta.

Toisena puhujana toimi seminaarin puheenjohtaja asianajaja Rasinaho. Ensimmäisessä osassaan hän puhui osakeyhtiön pääomanhankinnasta, varojenjaosta ja muusta osakeyhtiön rahoituksesta. Käsittelyssä oli osakeannit, erilaiset lainavaihtoehdot, osingonjakotavat, pääomanpalautus, konserniavustukset ja vähemmistöosinko, lähipiirilainat, cash pooling ja omien osakkeiden rahoitus. Kaiken varojenjaon osakeyhtiössä täytyy perustua tilinpäätökseen. Konserniavustuksen ja vähemmistöosingon jakamisen osalta löytyy kaksi peräkkäistä korkeimman oikeuden ratkaisua KKO 2015:104 ja KKO 2015:105. Konserniavustuksen jakamiselle tulee olla liiketaloudellinen peruste, silloin se on sallittua.

Lounaan jälkeen toisessa osassaan Rasinaho käsitteli osakeyhtiön vastuun jakautumista. Hän aloitti osion kertomalla osakeyhtiölain vastuujärjestelmästä yleisesti. Sen jälkeen hän puhui hallituksen ja toimitusjohtajan henkilökohtaisesta vahingonkorvausvastuusta ja lopuksi osakkeenomistajan vastuusta ja vastuun samastuksesta. Kuten Airaksinen oli maininnut jo aamulla, vastuun samastuksen tulisi olla mahdollista lähinnä suhteessa sopimuksenulkoisiin velkojiin. Vastuun samastuksen mahdollisuus on oleellista muutamien osakkeenomistajien osakeyhtiöissä, tuskin suurissa pörssiyhtiöissä.

Päivän viimeinen puhuja oli Mikko Reinikainen (Partner, PwC). Hän kertoi yritysjärjestelyistä osakeyhtiölain ja käytännön kokemusten valossa. Erityisesti Reinikainen puhui sulautumisesta (OYL 16 luku) ja jakautumisesta (OYL 17 luku). Kaiken kaikkiaan seminaarikoulutuspäivä oli antoisa. Seminaari palautti mieleen osakeyhtiölain yleiset periaatteet ja oli mielenkiintoista kuulla kommentointia tuoreimmista korkeimman oikeuden ratkaisuista, joista asianajajat itse olisivat välillä odottaneet ja ehkä antaneetkin erilaisen ratkaisun.

Haluaisitko sinäkin vapaapaikan seminaariin? Liity sähköpostilistallemme osoitteessa www.elsa-helsinki.fi/sahkopostilista/! Liittymällä saat seminaaripaikkojen lisäksi ensimmäisenä tiedon myös excursioista ja muista ajankohtaisista tapahtumista.

Lue lisää...