Julkisia hankintoja Lakimiesliiton koulutuksessa

Jäsenemme Linda Sydänmaanlakka osallistui ELSA Helsingin vapaapaikalla Alma Talentin Lakimiesliiton koulutukseen. Linda kirjoittaa blogissamme päivän kokemuksistaan.

Lakimiesliiton järjestämä julkisten hankintojen ajankohtaispäivä järjestettiin Helsingissä 17.5. Päivän aikana asiantunteva puhujakattauksemme keskittyi esittelemään (vihdoin) vuoden vaihteesta voimaan tulleen uuden hankintalain mukanaan tuomia muutoksia.

Päällimmäisenä seminaaripäivästä jäi mieleen julkisten hankintojen menettelyn yksinkertaistaminen ja joustavoittaminen, sekä kysymykset sidosyksiköistä, viestinnän sähköistämisestä ja innovaatiokumppanuuksista. Opiskelijan korvaan uudistukset ja niiden tavoitteet kuulostivat positiivisilta ja kaivatuiltakin – joskin myös tähän lakiin sisältynee omia kukkasiaan, joita oikeuskäytännössä tullaan myöhemmin ratkomaan. Yksittäisinä huomioina uudistuksista mainittakoon kansallisten kynnysarvojen korottaminen, joka vaikuttanee myönteisesti pienempien hankintojen hallinnolliseen taakkaan sekä ns. sidosyksikköhankintojen sääntöjen selkiytyminen. Hankintayksikön sidosyksiköksi katsottava toimija ei pääse vääristämään markkinoita, sillä se ei pääse sanottavasti markkinoilla toimimaan. Lakiuudistuksen tavoitteena mainittu korruption ehkäisy ilahduttaa sekin oikeustajua, vaikka rikosrekisteriotteiden selvittämistä koskevat vaatimukset ovatkin vielä epäselvähköt.

Uudistuksen tuoman sähköisen viestinnän osalta olisi varmasti väärin jättää mainitsematta Yhteinen eurooppalainen hankinta-asiakirja, tuttavallisemmin ESPD (European Single Procurement Document), joka esiintyi useasti päivän aikana ja jopa hieman koomisessa valossa: jos kuunteli tarkkaan, saattoi kuulla lempinimen ”yhteinen eurooppalainen päänvaiva” esiintyvän puheessa. Aina silloin, kun kesälomalla käy aika pitkäksi, voinee itse kukin viiden tähden sudokujen ratkaisemisen sijaan yrittää saada selkoa ESPD:n oikeaoppisesta täyttämisestä ohjeviidakon keskellä. Jokaiselle, joka yrittää: I salute you.

Asia, joka jäi kotiin lähtiessä askarruttamaan, liittyy uuteen hankintamenettelyyn, innovaatiokumppanuuteen. Idea kuulostaa hyvältä: Hankintayksikkö voi valita kyseisen menettelymuodon, kun sen tarvetta ei voida täyttää palveluilla tai tavaroilla, jotka jo löytyvät markkinoilta. Tavoitteena on lain mukaan ”innovatiivisen tavaran, palvelun tai rakennusurakan kehittäminen ja tämän tuloksena tuotettavien tavaroiden, palvelujen tai rakennusurakoiden hankkiminen”. Tarkoituksena on siis luoda uutta ja tukea samalla Eurooppa 2020 -strategiaa. Innovaatiokumppanuudessa hyödynnetään hankintalain mukaista neuvottelumenettelyä. Kysymyksiä heräsi kuitenkin sen suhteen, missä vaiheessa menettelyä tehdään valituskelpoisia päätöksiä – koska innovaatiomenettely päättyy ja sopimuskumppanuus alkaa. Kuinka hyvin tällainen innovaatiokumppanuuden tapainen ”brain storming” -menettely istuu julkisten hankintojen hallinnolliseen viitekehykseen.

Vastauksia moniin seminaarissa esille nousseisiin kysymyksiin saadaan varmasti ajan kanssa markkinaoikeudelta ja uuden valituslupajärjestelmän kautta myös korkeimmalta hallinto-oikeudelta.

Yhteenvetona voi sanoa, että päivä oli antoisa, puitteet Helsingin Radisson Blu Royalissa oivat ja puhujat loistavia. Kiitos seminaarin puheenjohtajalle Erkko Ruohoniemelle sekä muille puhujille Markus Ukkolalle, Eija Kontuniemelle, Katariina Huikolle ja Pasi Yli-Ikkelälle.

Haluaisitko sinäkin vapaapaikan seminaariin? Liity sähköpostilistallemme osoitteessa www.elsa-helsinki.fi/sahkopostilista/! Liittymällä saat seminaaripaikkojen lisäksi ensimmäisenä tiedon myös excursioista ja muista ajankohtaisista tapahtumista.

Lue lisää...

Kokemuksia Lakimiesliiton rikosprosessipäivästä

Jäsenemme Tapio Ahola osallistui ELSA Helsingin vapaapaikalla Alma Talentin Lakimiesliiton koulutukseen. Tuomas kirjoittaa blogissamme päivän kokemuksistaan.

Lakimiesliiton rikosprosessipäivä pidettiin 10.5. hotelli Crowne Plazassa Helsingissä. Teemat kietoutuivat ajankohtaisten aiheiden ympärille painottuen viime vuosien rikosprosessia koskeviin lakiuudistuksiin ja nykypäivän polttaviin oikeusperiaatteisiin. Koulutuspäivässä läpikäytiin kokeneen asiantuntijakaartin johdolla muun muassa todistamiskieltoja, silminnäkijätunnistuksen käyttöä todisteena sekä itsekriminointisuojaa ja hyödyntämiskieltoa. Opiskelijalle päivä tarjosi vaihtoehtoisen ja virkistävän lähestymiskulman juridiikkaan, koska puheenvuoroissa paistoi vahvasti prosessin eri osapuolten subjektiivisemmat näkemykset poiketen yliopistokoulutukselle tavanomaisesta objektiivisuudesta (tai ainakin sen tavoittelusta). Lisäksi perusolettamana oli lähes poikkeuksetta, että seminaariyleisö tuntee aihetta koskevan lainsäädännön ja perusperiaatteet, minkä vuoksi koulutus keskittyi enemmälti tuoreemman oikeuskäytännön läpikäyntiin. Se olikin selkeästi kohdistettu alan ammattilaisille. Päivän isona plussana oli kuulla, kuinka KKO:n oikeusneuvos piinkovalla asiantuntemuksella ratkaisi muutamia yleisöstä esiin nostettuja pulmatilanteita ja kuinka ylipäätään KKO on lähtenyt joissain yksittäistapauksissa ratkaisemaan juttuja. Hienoa oli huomata, että joissain kysymyksissä olisi opiskelijakin pystynyt heittämään teräviä näkemyksiä sellaisiin ongelmiin, joita luennoitsijat jäivät pohtimaan. Päivä eteni joutuisasti, kahvi maistui ja tulipa annettua pari omaa kommenttiakin.

Haluaisitko sinäkin vapaapaikan seminaariin? Liity sähköpostilistallemme osoitteessa www.elsa-helsinki.fi/sahkopostilista/! Liittymällä saat seminaaripaikkojen lisäksi ensimmäisenä tiedon myös excursioista ja muista ajankohtaisista tapahtumista.

Lue lisää...

International Focus Programme: Ympäristöoikeus

Eilen alkoi koko ELSA-verkostossa yhteisesti vietettävä International Focus Programme -viikko, joka tunnetaan myös nimellä IFP-viikko. IFP:n ideana on parantaa tietyn kansainvälisesti tärkeän teeman tunnettavuutta. Tämänhetkinen IFP-aihe on ympäristöoikeus.

IFP-viikon kunniaksi ELSA Helsinki pyysi asianajaja Klaus Metsä-Simolaa kirjoittamaan oman näkemyksensä ympäristöoikeuden valitsemisen hyödyistä. Tsekkaa hänen laajaan uraan perustuva mielipiteensä ja poimi vinkit tulevaisuuteen!

Miksi valita ympäristöoikeus?

Teksti: asianajaja Klaus Metsä-Simola, Hannes Snellman asianajotoimisto Oy

Mietin samaa kysymystä itse, kun oikeustieteen opintojeni loppuvaiheessa vuonna 1998 jouduin tekemään valintaa siitä, mihin syventävien opintojen projektiin ilmoittautuisin/pyrkisin. Pohdintojeni perusteella sekä huomattavasti myös omaan intuitioon luottaen päädyin valitsemaan ympäristöoikeuden. Gradussani käsittelin kaavoitukseen liittyvää rantarakentamisen sääntelyä, eli käytännössä suomalaisille läheistä aihetta loma-asuntojen rakentamisesta vesistöjen rannoille.

1990-luvun lopussa ympäristöoikeus oli Helsingin yliopiston oikeustieteellisessä tiedekunnassa nimetty maa- vesi- ja ympäristöoikeudeksi ja sana ”ympäristö” oli lisätty maa- ja vesioikeusoppiaineeseen ainoastaan paria vuotta aikaisemmin. Sitä ennen ympäristöoikeus kulki perinteisellä nimellä maa- ja vesioikeus ja vanhastaanhan oppiaineesta on käytetty myös nimeä talousoikeus, joka löytyy edelleen Aalto yliopiston opetusohjelmasta tarkoittaen suurelta osin nykyistä ympäristöoikeutta.

Gradun kirjoittamisen jälkeen en ollut vielä ehtinyt hakea muita töitä, kun ympäristöoikeuden professori Erkki J. Hollo tarjosi mahdollisuuden jatkaa ympäristöoikeuteen syventymistä sekä ryhtyä päätoimiseksi ympäristöoikeuden tutkijaksi Helsingin yliopiston yksityisoikeudellisessa tiedekunnassa. Tartuin annettuun mahdollisuuteen ja työskentelin ympäristöoikeuden tutkijana sekä ympäristöoikeusoppiaineen assistenttina vuoteen 2004 saakka, jolloin siirryin Etelä-Savon ympäristökeskukseen ympäristölakimieheksi vastaamaan muun muassa kaavoituksen ohjaamisesta sekä ympäristön- ja luonnonsuojeluun liittyvistä viranomaistehtävistä. Ympäristökeskuksen jälkeen työskentelin myös noin vuoden ajan ympäristöministeriössä lainsäädäntötehtävissä ennen siirtymistäni vuonna 2010 asianajoalalle, jossa tämän hetkinen työnkuvani on vastata Hannes Snellman asianajotoimiston ympäristöpraktiikan vetämisestä ja kehittämisestä.

Edellä lyhyesti kuvattu, pian noin 20 vuotta saavuttava työurani osoittaa mielestäni sen, että ympäristöoikeus antaa hyvät valmiudet työskennellä erilaisissa tehtävissä sekä julkisella että yksityisellä puolella. Samoin ympäristöoikeuden ”laajuus” mahdollistaa opintojen jälkeen suuntautumisen monille toimialoille, ja ympäristöoikeuteen syventyneitä opiskelukavereitani työskentelee tällä hetkellä muun muassa useammassa ministeriössä lainvalmistelijoina, hallintotuomioistuimissa, viranomaisissa taikka kuntien rakennus- ja ympäristöpuolella, rakennusliikkeiden kiinteistöjuristeina, kaivosyhtiössä, energiayhtiöissä sekä uusioraaka-aineyrityksissä (aikaisemmalta nimeltään viimeksi mainittuja yrityksiä on kutsuttu jätehuoltoyrityksiksi).

Jos palaan vielä otsikkona olevaan kysymykseen, miksi nykypäivänä kannattaisi valita ympäristöoikeus, uskaltaisin väittää, että ympäristöoikeuden merkitys ei tule tulevaisuudessa vähenemään, vaan ympäristöoikeudellisen regulaation määrä tulee lisääntymään sekä olemassa oleva sääntely tulee edelleen olemaan muutosten kohteena. Tästä johtuen ympäristöoikeuden substanssiosaajille on kysyntää jatkossakin yhteiskunnan ja liike-elämän eri sektoreilla. Yrittäjähenkisille ihmisille muuttuva ympäristöoikeuden kenttä tarjoaa myös mahdollisuuksia uusien omien liikeideoiden kehittämiseen, samoin työllistyminen kansainvälisiin tehtäviin näyttää ainakin kollegoitani seuratessa suhteellisen vaivattomalta.

Lue lisää...

Osakeyhtiölaki – käytännön kokemuksia -seminaari

Jäsenemme Tuomas Kallio osallistui ELSA Helsingin vapaapaikalla Alma Talentin Lakimiesliiton koulutukseen. Tuomas kirjoittaa blogissamme päivän kokemuksistaan.

Alma Talentin Osakeyhtiölaki – käytännön kokemuksia -seminaarikoulutuspäivä järjestettiin 7.3.2017 Radisson Blu Royal -hotellissa Helsingin Kampissa. Seminaarissa käytiin läpi melko lailla koko osakeyhtiölaki, kyseistä lakia valmistelleen osakeyhtiölakityöryhmän sihteerinä toimineen asianajaja Vesa Rasinahon (Roschier Asianajotoimisto Oy) johdolla. Myös tärkeimpiä osakeyhtiölain soveltamiseen liittyviä korkeimman oikeuden tapauksia käsiteltiin seminaarissa. Osakeyhtiölaki on ollut voimassa nyt reilut 10 vuotta ja oikeuskäytäntöä on ehtinyt kertyä jo varsin hyvin. Kuitenkin edelleen löytyy myös ennen lain voimaantuloa annettuja ennakkoratkaisuja, joilla on oikeudellista merkitystä.

Ensimmäinen puhuja oli Manne Airaksinen (Partner, Roschier Asianajotoimisto Oy). Hän käsitteli osakeyhtiölain keskeiset periaatteet (Osakeyhtiölain (OYL) 1 luku) ja osakeyhtiön hallintoa (OYL 5 ja 6 luku). Valitettavasti asialistalla ollut corporate governance jäi käsittelemättä ajanpuutteesta johtuen. Airaksinen oli toiminut osakeyhtiölain lainvalmistelutyöryhmän puheenjohtajana ja hän kuten päivän muutkin puhujat olivat erittäin asiantuntevia. Oli mielenkiintoista kuulla pääoman pysyvyyteen liittyen, että sidotun oman pääoman merkitys on vähentynyt. Suomessa toimitaankin nykyään käytännössä ilman pääomavastuuta.

Toisena puhujana toimi seminaarin puheenjohtaja asianajaja Rasinaho. Ensimmäisessä osassaan hän puhui osakeyhtiön pääomanhankinnasta, varojenjaosta ja muusta osakeyhtiön rahoituksesta. Käsittelyssä oli osakeannit, erilaiset lainavaihtoehdot, osingonjakotavat, pääomanpalautus, konserniavustukset ja vähemmistöosinko, lähipiirilainat, cash pooling ja omien osakkeiden rahoitus. Kaiken varojenjaon osakeyhtiössä täytyy perustua tilinpäätökseen. Konserniavustuksen ja vähemmistöosingon jakamisen osalta löytyy kaksi peräkkäistä korkeimman oikeuden ratkaisua KKO 2015:104 ja KKO 2015:105. Konserniavustuksen jakamiselle tulee olla liiketaloudellinen peruste, silloin se on sallittua.

Lounaan jälkeen toisessa osassaan Rasinaho käsitteli osakeyhtiön vastuun jakautumista. Hän aloitti osion kertomalla osakeyhtiölain vastuujärjestelmästä yleisesti. Sen jälkeen hän puhui hallituksen ja toimitusjohtajan henkilökohtaisesta vahingonkorvausvastuusta ja lopuksi osakkeenomistajan vastuusta ja vastuun samastuksesta. Kuten Airaksinen oli maininnut jo aamulla, vastuun samastuksen tulisi olla mahdollista lähinnä suhteessa sopimuksenulkoisiin velkojiin. Vastuun samastuksen mahdollisuus on oleellista muutamien osakkeenomistajien osakeyhtiöissä, tuskin suurissa pörssiyhtiöissä.

Päivän viimeinen puhuja oli Mikko Reinikainen (Partner, PwC). Hän kertoi yritysjärjestelyistä osakeyhtiölain ja käytännön kokemusten valossa. Erityisesti Reinikainen puhui sulautumisesta (OYL 16 luku) ja jakautumisesta (OYL 17 luku). Kaiken kaikkiaan seminaarikoulutuspäivä oli antoisa. Seminaari palautti mieleen osakeyhtiölain yleiset periaatteet ja oli mielenkiintoista kuulla kommentointia tuoreimmista korkeimman oikeuden ratkaisuista, joista asianajajat itse olisivat välillä odottaneet ja ehkä antaneetkin erilaisen ratkaisun.

Haluaisitko sinäkin vapaapaikan seminaariin? Liity sähköpostilistallemme osoitteessa www.elsa-helsinki.fi/sahkopostilista/! Liittymällä saat seminaaripaikkojen lisäksi ensimmäisenä tiedon myös excursioista ja muista ajankohtaisista tapahtumista.

Lue lisää...

European Human Rights Moot Court Competition – Team from National University of “Kyiv-Mohyla Academy” wins 2017 edition

Winners of the EHRMCC 2017 Edition

Students from the National University of “Kyiv-Mohyla Academy” (Ukraine) were declared winners of the fifth edition of the European Moot Court Competition in English on the European Convention on Human Rights, after beating a team from the Sofia University (Bulgaria) in the final round. The team from University of Cambridge (United Kingdom) placed third.

The prize of the Best Orator of the finals was awarded to Oleh Dykyi, from the National University of “Kyiv-Mohyla Academy”.

The Best Respondent Written Submission prize was given to the team from the Sofia University.

The Best Applicant Written Submission prize was awarded to the National University of “Kyiv-Mohyla Academy”.

The final round took place at the European Court of Human Rights in Strasbourg on the 16th of February and its jury, made up of prominent figures, including judges of the Court and senior Council of Europe officials, was chaired by Georgios Serghides, judge at the European Court of Human Rights on behalf of Cyprus.

Twenty university teams from fifteen countries (Bulgaria, Croatia, France, Germany, Greece, Italy, Netherlands, Romania, Russian Federation, Slovak Republic, Slovenia, Spain, Switzerland, Ukraine and United Kingdom) have competed in a fictive case regarding the balance between individual rights and national security. The winning team is awarded a traineeship at the Court.

The European Human Rights Moot Court Competition aims at giving law students, who are future lawyers or judges, practical experience on the European Convention on Human Rights and its implementation.

Several countries from the Council of Europe have financially contributed to the organisation of this fifth competition, in particular Cyprus, the current Chair of the Council of Europe Committee of Ministers, the United Kingdom and Turkey.

Watch the video of the Grand Final here.

Watch the video of the Award Ceremony here.

Lue lisää...

Digilisaatio, älykkäät sopimukset ja tekijänoikeuden uudet haasteet: Lakimiesliiton koulutus 16.2.2017

Kirjoittanut Lila Kallio

Osallistuin Lakimiesliiton “Digitalisaatio ja juridiikka” -koulutukseen, joka järjestettiin 16.2.2017 Radisson Blue Royalissa. Koulutuksessa käsiteltiin eri aiheita, joiden kaikkien teemana oli digitalisaation kietoutuminen juridiikkaan. Koulutus oli erittäin mielenkiintoinen ja puheenvuorot olivat hyvin ajankohtaisia.

Ensimmäinen luennoitsija oli asianajaja Pessi Honkasalo Asianajotoimisto Krogerus Oy:ltä. Hän puhui digitalisaation tietosuojahaasteista. Tämän jälkeen asianajaja Ella Mikkola Asianajotoimisto Bird & Bird Oy:ltä puhui aiheesta: “Tekijänoikeudet digitalisaation pyörteissä”.

Kolmas puheenvuoro käsitteli lainsäädäntöä ja robotiikkaa. Sen pitivät yhdessä asianajaja Kari-Matti Lehti Asianajotoimisto Hammarström Puhakka Partners Oy:ltä ja innovaatiojohtaja Taneli Tikka Tieto Oyj:ltä.

Iltapäivän luennot alkoivat Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA:n tutkijan Juri Mattilan puheenvuorolla aiheesta blockchain-teknologia ja sen hyödyntäminen. Asianajaja Mika Puittinen Asianajotoimisto Krogerus Oy:ltä jatkoi blockchain-teemalla pitämällä esityksen: “Älykkäät sopimukset sopimusoikeudellisesta näkökulmasta”.

Viimeisen luennon piti Managing Compliance Officer Aki Kallio Danske Bank Finlandilta. Hän puhui joukkorahoituksesta ja digitalisaatiosta.

Blockchain-teknologia

Nostan esityksistä kirjoitukseeni blockchainia käsittelevät luennot. Blockchain, suomeksi lohkoketju, on uusi teknologia, joka tunnetaan parhaiten suosituimmasta sovelluksestaan Bitcoinista. Lohkoketju on hajautettu digitaalinen alusta, jossa datalohkoja ketjutetaan toisiinsa kryptografisia menetelmiä käyttäen. Käytännössä lohkoketju on julkinen tietokanta, jota kuka tahansa pääsee katsomaan ja jolla ei ole yhtään yksittäistä ylläpitäjää. Lohkoketjuteknologian avulla voidaan varmistaa se, että tietokannassa oleva tieto on autenttista ja ajan tasalla, ilman että tarvitsee turvautua keskitettyyn tietokannan ylläpitäjään.

Tutkija Juri Mattila esitteli puheenvuorossaan lohkoketjuteknologian mahdollisuuksia. Lohkoketjuteknologia ja lohkoketjun kryptovaluutta mahdollistavat digitaalisen varainsiirron ja markkinapaikat. Toinen kiinnostava sovellus on mahdollisuus tehdä mikro- ja nanomaksuja. Lohkoketjuteknologian avulla on myös mahdollista toteuttaa mm. luotettava sähköinen äänestäminen.

Juristin silmin katsottuna eräs kiinnostavimmista lohkoketjuteknologian sovelluksista on mahdollisuus solmia älykkäitä sopimuksia. Älykkäät sopimukset ovat sopimuksia, joissa sopimusehdot ohjelmoidaan lohkoketjualustalle. Sopimusteksti on siis koodia, joka toimeenpanee itsensä automaattisesti tiettyjen ulkoisten olosuhteiden täyttyessä. Älykkäät sopimukset muotoillaan seuraavasti: “Jos ulkoinen olosuhde A tapahtuu, niin silloin toteutuu B. Jos A ei tapahdu, niin silloin toteutuu C.”

Asianajaja Mika Puittinen perehtyi esityksessään tarkemmin älykkäiden sopimusten sopimusoikeudelliseen statukseen. Sopimusoikeudellisiin oikeusperiaatteisiin kuuluu vahvasti sopimusvapauden periaate. Oikeustoimen ilmaisun tekotavalle tai sen muodolle ei aseteta tiukkoja vaatimuksia. Vaikka älykäs sopimus eroaakin perinteisistä sanalliseen muotoon kirjoitetuista sopimuksista, voi myös koodimuotoinen sopimus olla pätevä sopimus. Älykkäisiin sopimuksiin liittyy kuitenkin oikeudellisia haasteita.

Lue lisää...

Tietosuoja-asiaa Lakimiesliiton seminaarissa

Kirjoittanut Niina Miettinen

Lakimiesliiton Tietosuoja ja tietoturva -seminaari järjestettiin 17. tammikuuta. Seminaarissa käsiteltiin tietosuojaan ja tietoturvaan liittyviä vastuukysymyksiä sekä erilaisiin riskeihin varautumista. Tämä kirjoitus esittää kootusti tilaisuuden antia.

Yhteiskunta digitalisoituu kovaa vauhtia ja digitaaliseen maailmaan sisältyvien uhkien kokoluokka kasvaa. Samanaikaisesti lisääntyy tarve tehdä yhä nopeammin ja laajemmin asioita, joihin liittyy henkilötietojen käsittelyä.

Tietosuojakäytäntöjen yhtenäistämiseksi sekä yksilön suojan vahvistamiseksi Euroopan unioni on antanut tietosuoja-asetuksen, jota aletaan soveltaa kansallisesti 25. toukokuuta 2018. Asetus korvaa 90-luvulla annetun henkilötietodirektiivin ja tuo sen sisältämät periaatteet nykypäivään. Asetuksen säännöksissä näkyy digitalisaation voimakas vaikutus tietosuoja- ja tietoturvavaatimuksiin, ja henkilötietojen käsittelyperusteet on määritelty huomattavasti yksityiskohtaisemmin kuin vanhassa henkilötietodirektiivissä. Asetuksen myötä henkilötietojen käsittelyn lakiperusteiset velvollisuudet ja vastuut tulevat kasvamaan, ja Lakimiesliiton seminaarissa annettiinkin paljon käytännönläheistä evästystä riskienhallintaan.

Samalla kun tietosuojaan ja tietoturvaan liittyvä riskienhallinta muuttuu yhä keskeisemmäksi osaksi yritysten toiminnan suunnittelua, vastuut ja seuranta on äärimmäisen tärkeää määritellä huolella. Organisaatioiden kannattaa myös huolehtia tarkkaan siitä, että uhkista on käytössä ajantasaista ja kattavaa tietoa. Seminaarissa käytiin läpi riskialttiita käytännön tilanteita, joita voi tulla vastaan esimerkiksi silloin kun käyttöoikeuksiin liittyvät valtuudet ovat vääränlaiset työntekijän työtehtäviin nähden, tai silloin kun henkilöstöä ei kouluteta riittävästi henkilötietojen käsittelyssä tai tietoturvauhkien tunnistamisessa. Parantamisen varaa löytyy monissa organisaatioissa, sillä viime vuonna tehdyn tutkimuksen mukaan keskiarvoviive tietovuodon havaitsemisessa oli 206 päivää. Helpotusta riskienhallintaan saadaan ohjelmistojen ja laitteiden päivityksen ja työntekijöiden tietoturvakoulutuksen lisäksi esimerkiksi verkkoyhteyksiä rajaamalla ja seuraamalla, sekä verkon segmentoinnilla, jolloin toteutuneet uhat kuten palvelunestohyökkäykset eivät pysty lamauttamaan kaikkea toimintaa.

Myös sopimuksilla on keskeinen asema riskienhallinnan välineenä. Tietosuoja-asetuksen mukanaan tuomien uusien velvoitteiden seurauksena vahingot ja virheet voivat tulla paljon kalliimmiksi, ja yritysten on tärkeää huolehtia siitä, että sopimuskumppanit kantavat osansa syntyvästä vastuusta. Jatkossa tulee mahdolliseksi kohdentaa taloudellinen vastuu ja sanktiot rekisterinpitäjän lisäksi myös henkilötietojen käsittelijään, ja seminaarissa esiteltiin, kuinka ja missä määrin tätä vastuuta on mahdollista siirtää sopimusehdoin.

Seminaarissa tarjottiin myös runsain määrin suoraan yritysten tietosuojavastaaville suunnattua tukea. Tietosuojavastaavan tehtäviin kuuluu esimerkiksi työntekijöiden neuvonta sekä rekisterinpitäjän ja henkilötietojen käsittelijän asetuksen noudattamisen valvonta. Seminaarissa muistutettiin, että tehtävän muuttuessa haasteellisemmaksi keskeisenä lähtökohtana tulisi olla organisaation sisäinen sopimus siitä, mitkä tarkalleen ottaen ovat tietosuojavastaavan tehtävät ja rooli.

Seminaarin puhujat:

Jarkko Saarimäki, Viestintävirasto: Henkilötietoihin kohdistuvat kyberuhkat
Harri Vilander, Nixu: Tietoturvan työkalupakki
Ari Andreasson, Tampereen kaupunki: Tietosuojavaatimusten toteuttaminen käytännössä
Jukka Lång, Dittmar & Indrenius: Kuinka tietosuoja- ja tietoturvariskejä voi hallita sopimuksin?
Hannes Saarinen, F-Secure: Tietosuoja yrityksen sopimuksissa

Lue lisää...

Startup-yritykset sijoituskohteena

Kirjoittanut Lauri Miikkulainen

Lakimiesliiton Koulutus järjesti 23.11.2016 startup-yhteistyöbrunssin Tapahtumatalo Bankissa. Tämän kirjoituksen tarkoituksena on tuoda esille sitä, mitä tapahtumasta oikeastaan jäi mieleen opiskelijan näkökulmasta.

Puhujien osalta kokoonpano oli seuraavanlainen: asianajaja Jaakko Lindgren, Asianajotoimisto Dottir Oy; asianajaja Tuomas Honkinen, Asianajotoimisto Dottir Oy; pääomasijoittaja, hallituksen puheenjohtaja Antti Parviainen, Innovestor Oy; innovaatiojohtaja, sisäisten startuppien työmies Taneli Tikka, Tieto Oyj.

Startup-yhteistyöbrunssin teemoihin kuuluivat startup-sijoittaminen, exit-mahdollisuudet, startup-yrityksen ostaminen, tuotekehitysyhteistyö ja sisäiset startupit.

Mikä on startup-yritys?

Startup on yritysmaailman kuuma sana niin mediassa kuin julkisessa keskustelussakin. Startup-yrityksiin on kohdistunut viime aikoina paljon suuria odotuksia, ja niitä on jopa hehkutettu koko Suomen kansantalouden pelastajiksi.

Mitä termi startup-yritys sitten tarkoittaa? Tarkkoja tai yleisesti hyväksyttyjä määritelmiä startup-yrityksille ei ole. Yleisimmin termillä viitataan nuoreen ja nopeaa kasvua tavoittelevaan yritykseen. Startup-yritykselle tyypillistä on pyrkimys kehittää mahdollisimman skaalautuva liiketoimintamalli, jotta yrityksen tuote tai palvelu voi kasvaa samassa suhteessa yrityksen muun liiketoiminnan kanssa.

Kaikki aloittelevat yritykset eivät ole startup-yrityksiä. Olennainen merkitys määrittelyn kannalta on lähinnä sillä, tavoitteleeko yritys voimakasta tai jopa räjähdysmäistä kasvua. Sinänsä itse yrityksen iällä tai tietyllä toimialalla toimimisella ole niinkään merkitystä startup-yritykseksi määrittelyn kannalta.

Startup-yhtiöt sijoituskohteena

Sijoittajan kannalta startup-yrityksiin liittyy olennaisesti hyvin korkea riski. Yleisesti startup-yritys on vasta toimintansa alkuvaiheilla, jolloin yritys joutuu kulkemaan vielä niin sanotun kuolemanlaakson läpi. Startup-yritys saattaa olla vasta kehittämässä ensimmäistä tuotettaan eikä tämän vuoksi vielä tuota voittoa. Tuotteen kehittäminen ja markkinointi vaativat rahaa, joten yrityksen kassavirta on usein negatiivinen.

Toisaalta korkean riskin vastapainona on korkea tuotto-odotus. Usein startup-yritysten liiketoimintamalli perustuu innovatiivisille ideoille ja skaalautuvalle liiketoimintamallille, joka mahdollistaa räjähdysmäisen kasvun ja sitä kautta korkean tuoton. Startup-yrityksistä voi hakea hajautusta sijoitussalkkuun. Startup-yrityksiin sijoittamisen houkuttavuutta lisää tällä hetkellä matala korkotaso, jonka vuoksi perinteisten omaisuuslajien, kuten osakkeiden ja kiinteistöiden arvostustaso on tällä hetkellä korkea vaihtoehtoisten sijoituskohteiden puuttumisen vuoksi. Startup-yrityksiin sijoittamisella voi toki myös tukea yrittäjyyttä ja työllisyyttä.

Korkean riskin vuoksi sijoitukset startup-yrityksiin tulisi hajauttaa hyvin, ja niiden osuus sijoitussalkusta tulisi pitää kohtuullisen pienenä. Startup-sijoitukset tulisi hajauttaa mieluiten noin 10-20:een eri kohdeyhtiöön ja niiden suositeltava osuus salkusta on noin 10–20 %. Vaikka startup-yritysten kohdalla sijoitusten tuotto-odotukset saattavat olla jopa 50–100 % vuodessa, on sijoittajan otettava huomioon se, että moni suurin osa startupeista epäonnistuu. Tutkimusten mukaan realistinen pitkän aikavälin tuotto-odotus startup-sijoituksissa on noin 15–25 % vuodessa, mikäli startup-sijoituksia tehdään hajautetusti ja ammattimaisesti sekä otetaan huomioon se tosiasia, että monet startupeista epäonnistuvat (Antti Parviainen 2016.)

Mitä kannattaa ottaa huomioon kohdeyhtiön valinnassa?

Startup-yritykseen sijoitettaessa tulisi kiinnitää huomiota etenkin kohdeyrityksen ideaan ja sen toimeenpanokykyyn sekä kysyntään, resursseihin, taloudelliseen tilanteeseen ja kilpailukykyyn. Kohdeyhtiöön olisi syytä tutustua huolellisesti ja sen taustat tulisi tarkistaa.

Pääomasijoittajan tulisi kiinnittää huomiota huolellisen due diligencen, eli kohdeyhtiön tarkastamisen suorittamiseen. Tarkastuslistalla tulisi olla ainakin kohdeyhtiön immateriaalioikeudet, henkilöstö, operatiivinen toiminta, kaupalliset sopimukset, lähipiiriasiat sekä arvonmääritykseen vaikuttavat asiat.

Syytä olisi myös tarkistaa, ettei kohdeyhtiön toiminnassa esiinny ristiriitaisuuksia yhtiöoikeuden kanssa. Sopimukset ehkäisevät oikeudellisia riitoja tulevaisuudessa, joten etenkin osakassopimukset sekä yhtiön avainhenkilöitä koskevien sopimusten tulisi olla kunnossa. Osakassopimuksessa pääomasijoittajan tulisi kiinnittää huomiota osakkeenomistuksesta irtautumista koskeviin ehtoihin, päätöksentekoon sekä vähemmistösuojaan (esim. liquidation preference -ehdot ja antidiluutiosuoja).

Lue lisää...

Energian tulevaisuus -seminaari

Vuonna 1821 Michael Faraday keksi ensimmäisen alkeellisen sähkömoottorin. Energian valjastaminen ihmisen käyttöön on kiistatta ollut ihmiskunnan merkittävin saavutus. Kaikkien alojen – ja koko ihmiskunnan – tulevaisuus on riippuvainen siitä, miten kohtaamme energian saatavuuden ja käytön asettamat haasteet. Ilman energiaa emme voi olla, mutta samalla maapallomme on säilytettävä. Mitä voimme tehdä? Onko öljyn aika ohi? Mikä on öljyn tulevaisuus? Vai onko oikeastaan kysyttävä: Mikä on energian tulevaisuus? Entä mitä oikeudellisia haasteita taistelu energiasta tuo mukanaan?

Lue lisää...

Helsinki-Saint Petersburg

By Alexandra Shtromberg

Greetings from rainy, but still amazing Saint Petersburg!

ELSA Helsinki Director for graphic design (that`s me) will do her best to explain the reasons why you should definitely visit Saint Petersburg. And do it as soon as possible – meaning that ELSA Study Visit is the best way to do this!

Lue lisää...